PROJEKTIOPPIMISEN PEDAGOGINEN MALLI

Käsittelimme lähipäivillämme erilaisia pedagogisia malleja. Tehtäväkseni sain tutustua oman ryhmätyöni (case) ulkopuoliseen malliin. Valitsin Projektioppimisen pedagogisen mallin. Tämän siitä syystä, että se on hyvä työväline esimerkiksi muutosjohtamisessa ja sen hallinnassa. Projektioppiminen koulumaailmassa ja projektit työelämässä ovat hyvin lähellä toisiaan. Tästä syystä on hyvä opetella projektioppimisen salat, ennen siirtymistä työelämän projekteihin. ’

Projektioppimisella tarkoitetaan melko pitkäkestoista, oikeiden ja työelämässä ilmenevien ongelmien ympärille rakentuvaa prosessia, jota yhdistävät eri tieteen- ja tiedonalojen käsitykset ja käsitteet.

Projektioppimisen tavoitteena on, että opiskelijat ratkaisevat mahdollisimman autenttisia ongelmia ja kehittämistehtäviä täsmentämällä omia koulutukseen asettamiaan tavoitteita, keskustelemalla ideoista, keräämällä ja analysoimalla oppimaansa tieto, tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä ja arvioimalla omaa ja toisten opiskelijoiden osaamista.

Projekti on joukko opiskelijoita, jotka suorittavat tehtävää, jolle on tietyt resurssit suhteessa aikaan, ihmisiin, rahaan, työvälineisiin ja osaamiseen. Projekti on työväline jonkun sellaisen muutoksen tekemiseen, joka vie kehityksen tietyltä kehityksen tasolta seuraavalle tasolle. (Koli & Siljander 2006.)

Projekti voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: lähtötilanteeseen, toteutukseen ja arviointiin.

-       Lähtötilanteessa määritellään pääsääntöisesti tämän       hetken taso ja taso, jolle halutaan päästä sekä työmenetelmät, jolla sinne päästään. Kustannuksien ja käytettävissä olevien varojen arviointi kuuluvat myös lähtötilanteen selvityksiin.

-       Toteutus on sovittujen asioiden tuomista käytäntöön.

-       Arvioinnissa käydään läpi toteutuksen tulos, määritellään taso, jolle on päästy ja päätetään jatkotoimenpiteet. Jatkotoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi toiminnan tason tarkasteluvälit, erilaiset toimintaan vaikuttavien asioiden mittarit jne.

Pelastuslaitoksen toimintaympäristöstä voisin ottaa esimerkkinä projektiluontoisesta työstä erilaiset hankinnat. Hankintaa esim. pelastusyksikkö (paloauto) varten perustetaan projekti, jota varten valitaan asiantuntijoista koostuva projektiryhmä. Ryhmä määrittelee paloauton tämän hetkisen tason ja miettii miten seuraavasta paloautosta saataisiin vielä parempi. Tämän pähkäilyn jälkeen siirrytään toteutusvaiheeseen ja aloitetaan yhteistyö koritehtaan ja muiden palveluntuottajien kanssa, jolloin selviää ovatko mahdolliset muutokset toteuttamiskelpoisia. Tämän jälkeen tilataan paloauto halutuilla muutoksilla. Auto saapuu käyttöön ja päästään arvioimaan toteutuksen tulosta. Lopetetaan projekti.

K